Kategoriat
Yleiset

Muistiystävällinen koti

Kodin muutostöihin kannattaa ryhtyä heti, kun muistisairaus on todettu

Muistiystävällinen koti on avain muistisairaan henkilön turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Kun muistisairaus diagnosoidaan, on tärkeää ryhtyä kodin muutostöihin välittömästi. Tavoitteena on luoda ympäristö, joka tukee muistisairaan itsenäisyyttä ja auttaa häntä selviytymään arjen haasteista itsenäisesti mahdollisimman hyvin ja pitkään.

Kodin merkitys korostuu erityisesti muistisairaille henkilöille. Se tarjoaa turvallisen ympäristön, jossa muistisairas voi tuntea olonsa turvalliseksi ja itsenäiseksi. Kodin mukauttaminen muistisairaalle on avainasemassa, jotta hän voi selviytyä arjen haasteista mahdollisimman hyvin.

Esteettömyys on muistiystävällisen kodin peruspilari

Kodissa tulee olla riittävästi tilaa liikkua huomioiden käytettävät apuvälineet, ja päivittäin tarvittavien esineiden tulee olla helposti saatavilla ilman korokkeita tai vaikeakulkuisia esteitä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää wc:n, kylpyhuoneen ja keittiön kalusteiden sekä käyttötavaroiden sijoitteluun, joiden tulee olla helposti saavutettavissa. On tietenkin välttämätöntä, että tilaan pääsee turvallisesti mahdollisten apuvälineiden kanssa. Tämä saattaa vaatia oviaukkojen leventämistä ja kynnyksien poistamista. Tässä vaiheessa kannattaa tarkistaa nojatuolien, sohvan, sängyn, ruokapöydän ja -tuolien mitoitukset. Niiden luo pitää olla esteetön reitti, korkeudet asukkaalle sopivia ja niistä tulisi päästä omatoimisesti ylös.

Arkeen tuo sujuvuutta, kun tärkeille tavaroille, kuten avaimille, kaukosäätimelle, silmälaseille, otetaan käyttöön vakipaikat sairauden alkuvaiheessa, jolloin muistisairausdiagnoosin saanut henkilö oppii vielä muistamaan ne.

Valon ja värien voima

Minulta kysytään usein mikä erottaa muistiystävällisen ympäristön suunnittelun tavallisesta suunnittelusta. Lyhyt vastaus kysymykseen on: valot ja värit sekä värien väliset tummuuskontrastit. Iän karttuessa meille kaikilla tulee näkemiseen vaikuttavia muutoksia. Muutoksia tapahtuu mykiössä, pupillissa, verkkokalvoilla ja aivoissa. Verkkokalvolle pääsevän valon määrä pienenee ikäännyttäessä. Esimerkiksi 60-vuotiaan valontarve on noin kolme kertaa suurempi kuin 20-vuotiaan.

Valaistuksella on suuri merkitys muistisairaan henkilön hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. Hyvä valaistus ei ainoastaan paranna näkökykyä, vaan se myös vaikuttaa mielialaan ja henkilön vuorokausirytmiin. Sisäinen kello ajastaa elimistön. Vuorokausirytmiä imitoiva valaistus, joka mukautuu vuorokauden eri aikoihin ja tilanteisiin, voi auttaa ylläpitämään luonnollista unirytmiä ja parantaa yöunen laatua. Riittävä valaistus auttaa muistisairasta henkilöä hahmottamaan ympäristöään paremmin ja vähentää siten myös kaatumisriskiä. Värin kokeminen on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat henkilön omat kokemukset ja kulttuuri.

Värien tummuuskontrastit ovat myös tärkeitä tilan hahmottamisen kannalta. Kontrastit auttavat muistisairasta henkilöä hahmottamaan tilaa, siinä olevia huonekaluja ja pintoja. Esimerkiksi, kun lattia on tummempi, kuin seinät, ja seinien kulmakohdissa vaihtuu seinän tummuusaste, niin se auttaa hahmotusongelmaista henkilöä tilan ymmärtämisessä ja auttaa liikkumaan turvallisesti tilassa. Selkeät väri- ja kontrastierot vähentävät sekaannusta ja helpottavat arjen toimintoja.

Aktiivinen ja itsenäinen arki

Muistiystävällinen ympäristö tukee ennaltaehkäisevää arkikuntoutusta ja siten myös muistisairaiden fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamista. Kun tilat ovat suunniteltu muistiystävälliseksi, ne mahdollistavat ja tukevat päivittäisten toimintojen toteuttamista, kuten ruoanlaittoa, siivoamista ja pukeutumista. Tavoitteena on ylläpitää ja parantaa muistisairaan henkilön itsenäisyyttä ja toimintakykyä arjen askareissa, mikä puolestaan edistää hänen hyvinvointiaan, elämänlaatuaan ja oman toimijuuden kokemista. Näin arkikuntoutuksesta saadaan kaikki hyöty irti liikkumisen ergonomiaan, apuvälineiden käyttöön ja turvallisuuteen kotona.

Hyvinvoinnin tukipilarit

Yhteenvetona voidaan todeta, että kodin mukauttaminen muistisairaalle on tärkeää hänen turvallisuutensa ja hyvinvointinsa kannalta. Muistiystävällisen kodin perusta on esteettömyys. Valaistuksen ja värien merkitys tilan hahmottamisessa on keskeinen, ja niiden suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota muistisairaan kodissa. Lisäksi ennaltaehkäisevä arkikuntoutus auttaa ylläpitämään ja parantamaan muistisairaalle henkilölle tärkeää fyysistä toimintakykyä. Muistiystävällisen kodin tavoitteena on kannustaa ja tukea muistisairasta henkilöä käyttämään kykyjään parhaalla mahdollisella tavalla.

KIRJOITTAJA:

Tuija Salmi

sisustussuunnittelija, esteettömyyskartoittaja (ESKEH)

Tampellan Työhuone Oy
Pellavanlikanpolku 4 B 38
33100 Tampere

+358 500 223 892
tuija@tampellantyohuone.fi

www.tampellantyohuone.fi

Kategoriat
Esteettömyys Yleiset

Toimiva ja esteetön asunto palvelee erilaisissa elämäntilanteissa

Oletko koskaan miettinyt, miten pärjäisit omassa asunnossasi erilaisissa elämäntilanteissa? Mitä jos väliaikaisesti käyttäisit kyynärsauvoja tai pyörätuolia? Tai mitä jos tarvitsisitkin liikkumisen apuvälinettä pysyvästi? Entä jos näkö heikkenisi, miten asuntosi tällöin palvelisi sinua parhaiten?

Asunnonmuutostöitä mietittäessä täytyy muistaa, että koti on ihmiselle tärkeä ja hyvin henkilökohtainen paikka. On kunnioitettava asukasta ja asukkaan mielipiteitä. Asunto ei ole pelkästään paikka, jossa nukutaan, peseydytään ja syödään, vaan se on ihmiselle paikka, jossa rentoudutaan, ladataan akkuja ja ihminen voi olla täysin oma itsensä. Koti on yleensä ihmiselle hyvin rakas paikka, jossa ihminen viettää suurimman osan ajastaan. Kodin tulee olla toimiva, turvallinen ja viihtyisä.

Kodin merkitys kasvaa mitä enemmän siellä viettää aikaa. Toiselle kodissa on tärkeää toimiva keittiö, jossa voi leipoa ja laittaa ruokaa. Jollekin toisella taas tärkeintä on sauna, jossa rentoutua tai parveke, jossa voi kasvattaa kasveja. Emme voi määritellä mikä toisen asunnossa on tärkeää, vaan jokainen määrittelee itse oman kotinsa merkityksen ja eri toimintojen tärkeyden.

Esteettömien asuntojen tarve kasvaa jatkuvasti

On arvioitu, että vuonna 2030 asuntokannasta esteettömiä asuntoja tulisi olla noin miljoona. Valitettavasti uudetkaan asunnot eivät ole riittävän esteettömiä ja vaikka olisivatkin niiden rakentaminen ei kata tulevaisuuden tarvetta. Väestö ikääntyy ja samalla ikääntyvien toivotaan asuvan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Asuntojen esteettömyyteen tulee kiinnittää huomiota ja vaikuttaa niin uusien kuin olemassa olevienkin asuntojen esteettömyyteen.

Lähtökohta kaikissa asunnoissa olisi esteettömyyden näkökulmasta jo hyvä, jos asunnossa ja etenkin eteisessä, keittiössä, kylpyhuoneessa sekä wc-tilassa on riittävästi tilaa liikkumisen apuvälineen kanssa toimimiseen sekä seinärakenteet kestävät erilaisten tukien kiinnittämisen. Myös saapuminen ja kulku ulkoalueilta sisälle asuntoon asti on tärkeää olla esteetön, jotta kaikilla asukkailla on mahdollisuus liikkua oman kodin ympäristössä.

Miten tarkastella asunnon esteettömyyttä?

Ensin on hyvä miettiä asunnon ympäristöä.  Arvioida onko palveluja lähellä ja miten niihin pääsee. Piha-alueen tulisi olla kulkuväylien osalta tasainen ja olisi hyvä miettiä myös, miten talvikunnossapito vaikuttaa liikkumiseen. Sisäänkäynnin tulisi olla valaistu ja mahdollisimman tasainen. Jos sisäänkäynnillä on portaat, tulisi arvioida, onko luiskan tai tasonostimen asentaminen tarvittaessa mahdollista. Lisäksi on hyvä huolehtia, että ovi on helppo avata ja sisäänkäynnissä ei ole kynnyksiä.  

Eteisen osalta tarkastellaan, onko riittävästi tilaa liikkumisen apuvälineen kanssa toimimiseen sekä mahdolliselle istuimelle, jotta kenkien pukeminen ja riisuminen olisi helpompaa. Lisäksi tulee huomioida vaatteiden säilytystilat niin, että niihin ylettää jokainen asukas ja että niitä on tarpeeksi. Esteettömässä keittiössä on riittävästi tilaa liikkumisen apuvälineen kanssa toimimiseen, kalusteratkaisut on mietitty mahdollisimman toimiviksi ja sijoitettu oikein. Säädettävät kalusteet mahdollistavat useamman ihmisen toimimisen ja helpottaa tavaroihin ylettämistä.  

Wc- ja kylpyhuonetiloissa tulisi olla riittävästi tilaa toimimiseen. Seinien tulisi kestää erilaisten tukien ja esimerkiksi suihkutuolin kiinnittämisen. Lattiamateriaalin tulisi olla märkänäkin luistamaton. Esteettömässä asunnossa on myös riittävän hyvä, häikäisemätön valaistus. Valaistuksen lisäksi tulee huomioida päivänvalon aiheuttama häikäisy ja mahdollisuus säätää sitä esimerkiksi sälekaihtimin.  

Kannattaa arvioida onko asunto ja ympäristö helposti muutettavissa esteettömiksi, jos ne eivät sitä jo ole. Onko mahdollista pienin muutoksin saada asunnosta toimiva erilaisiin elämäntilanteisiin vai tarvitaanko isompia muutostöitä.  

Mistä apua esteettömyyden arviointiin?

Tutustu Invalidiliiton asuntojen esteettömyydestä kertoviin sivuihin

Tai ota yhteyttä Invalidiliiton asiantuntijoihin 

Kirjoittaja:

Susanna Korkeakangas

Esteettömyysasiantuntija

Invalidiliitto, Esteettömyyskeskus ESKE

Kuvat: Esteettömyyskeskus ESKEn kuvapankki