Omakohtaiset kipukokemukset ja vääränlaiset työskentelytaidot ovat innostaneet minua syventymään ergonomiseen avustamiseen. Mitä ergonominen avustaminen on ja miksi fysioterapeuttien tulisi olla kiinnostunut ergonomisesta avustamisesta? Pohdin aihetta fysioterapian näkökulmasta ja pyrin omakohtaisten kokemusten kautta valaisemaan asiaa fysioterapiasta kiinnostuneille.
Kyllä selkä tietää, millaisessa asennossa kannattaa työskennellä
Olen valmistunut fysioterapeutiksi milleniumina opiskelupaikkani ensimmäisestä AMK-ryhmästä. Välillä hämmästelen, kuinka vähän siihen aikaan oli ergonomiaopetusta tai ohjausta potilaiden liikkumisen ja siirtämisen avustamiseen. Ensimmäisessä neurologisen fysioterapian työpaikassani oli hyvin tyypillistä, että asiakkaita siirrettiin halausotteella pyörätuolista plintille. Kattonosturi olisi ollut käytössä, mutta harva sitä käytti. Tarkastellessani asiaa monen vuoden takaa, toimintani kauhistuttaa.
Vastavalmistuneena fysioterapeuttina minulla kävi viikoittain samoja neurologisia asiakkaita yksilöfysioterapiassa. Opin nopeasti avustamaan heitä siirtymisissä, mutta samalla opin myös sen, keiden kanssa kannattaa pyytää kollegalta apua. Ensimmäiseksi asiasta muistutti oma selkä ja siihen kohdistuva kipu.
Välillä huomasin, että syringomyeliaa sairastavan ja sähköpyörätuolilla liikkuvan asiakkaan sai toisinaan kevyesti makuulta istumaan ja toisinaan emme onnistuneet asiassa lainkaan. Lopulta kokemuksellisuuden kautta huomasin, että kolmiulotteinen tekniikka kaksiulotteisen sijaan on minulle kevyempää ja lisää makuulta istumaan nousun onnistumisprosenttia. Aika monta otsan hikikarpaloa tähän oivallukseen vaadittiin. Tässä vaiheessa selkäni oli tehnyt ensimmäiset konkreettiset havainnot tekniikan merkityksestä potilassiirroissa. Samalla asia oli tallentunut sekä hyvässä että pahassa liikemuistiini.
Kun tietää asiasta liian vähän, haluaa tietää lisää
Marraskuussa 2007 aloitin tutkijana Työterveyslaitoksella. Samalla minulle tarjoutui mahdollisuus aloittaa väitöskirja työtehtäviini liittyvästä hankkeesta: Asukkaan ergonomisen avustamisen kehittäminen hoitotyössä – monitasoinen kontrolloitu interventiotutkimus vanhustenhuollossa.
Potilassiirrot kiinnostivat minua, sillä olin fysioterapeuttina toimiessani ollut monissa tilanteissa, joissa asiakas oli asettanut tavoitteekseen päivittäisissä tilanteissa itsenäisesti pärjäämisen. Samalla olin myös havainnut tule-puolella toimiessani, kuinka sote-alan ammattilaiset kertoivat työnsä kuormitustekijöistä ja haasteista, joita liittyi potilassiirtoihin.
Työterveyslaitoksella syvennyin tutkimuksiin, ergonomiseen avustamiseen ja työfysioterapiaan. Tutkimusmatka oli paikoin noloa ja aiheutti ristiriitaa: minua alkoi suorastaan hävettää, että olin fysioterapeuttina käyttänyt tieteellisesti vääriksi todistettuja nosto- tai siirtotekniikoita tai asenteeni omaa tuki- ja liikuntaelinterveyttä kohtaan oli ollut vähättelevää ja kaikkivoipaista – eihän nuorelle ja fyysisesti hyväkuntoiselle tule-vaivoja ilmaannu. Omalla asenteelleni ja toiminnallani olin estänyt työpaikan turvallisuuskulttuurin kehittymistä.
Niinhän sitä sanotaan, että tieto lisää tuskaa! Tiedonnälkä kuitenkin kasvoi ja samalla tarve edistää ergonomisen avustamisen kouluttamista, sillä siitä hyötyisivät sekä avustettavat että avustajat. Myöhemmin olen myös ymmärtänyt, että aiemman poisoppimisessa tarvitaan oppimiskriisiä ja ristiriitaa, jotta uuden tiedon omaksuminen on mahdollista. Tätä prosessia olen saanut tukea myös monien koulutettavien kohdalla.
Ergonomisessa avustamisessa potilassiirtoja tarkastellaan kokonaisvaltaisesti
Koulutuksiini on osallistunut useita fysioterapeutteja, työfysioterapeutteja tai sote-alan opettajia. Fysioterapeutit tarkastelevat ergonomista avustamista lähinnä avustettavan aktivoinnin ja apuvälinetarpeen kannalta. Lisäksi he ovat kiinnostuneita perusliikkumisen ohjauksesta. Työfysioterapeuttien näkökulmana on, kuinka he pystyvät tukemaan avustajien työkuormituksen vähentymistä ja ohjaamaan oikea-aikaisesti apuvälineiden käyttöä. Sote-alan opettajat haluavat tietää, kuinka ergonomista avustamista kannattaa opettaa.
Monesti koulutettavat ovat todenneet, että heillä on ollut ennen koulutusta ergonomisesta avustamisesta liian kapea käsitys: ”Se nyt vain on työasentojen tarkastelua ja nostimen käyttökoulutusta.” Koulutuksen jälkeen ergonominen avustaminen on ymmärretty kokonaisvaltaisesti sekä avustettavan että avustajan terveyden ja turvallisuuden edistämisenä, johon vaikuttavat yhteiskunnalliset säädökset, organisaatio, toimintaympäristö ja -järjestelmä, apuvälineet, avustustehtävä, avustajan sekä avustettavan vuorovaikutus ja toiminta (Kuvio 1). Käytännönläheisessä koulutuksessa ei ole pelkästään läpikäyty tutkimuksia ja teoriaa, vaan tietoa on hyödynnetty konkreettisissa avustustilanteissa ja asiakasesimerkeissä. Tekniikoiden ja apuvälineiden käyttöä on perusteltu tiedolla ja käytännön taidon opiskelulla.
Fysioterapeuteille koulutus on antanut paljon varmuutta manuaaliseen ohjaukseen, erilaisten avustustekniikoiden valintaan ja apuvälineiden hyödyntämiseen. Tämän vuoden koulutuspalautteena oli kiva kuulla, että fysioterapeutti, joka oli käynyt aiemminkin vastaavia koulutuksia, oli saanut koulutuksesta useita uusia oivalluksia sekä alkanut myös laajemmin kiinnittää huomiota, kuinka avustustilanteissa kollegat toimivat. Hänen mukaansa usealla olisi tarve vielä kehittää potilassiirtotaitojaan.
Itsekin olen huomannut, että perusliikkumisen ohjauksessa tai avustetavan liikkeen fasilitoinnissa riittää äärettömästi opeteltavaa. Vaikka keho liikkuu anatomisesti kaikilla lähes samankaltaisesti, yksilölliset erot ja toimintarajoitteiden haasteet tuovat tilanteeseen moniulotteisuutta. Kun tähän lisätään vaihtelevat ympäristöt ja toimintaan liittyvät moninaiset tekijät, niin yksinkertaisesta asiasta tuleekin yllättävän monimutkainen.
Ergonomisen avustamisen lähtökohtana on avustettavan ja avustajan välinen toimiva vuorovaikutus ja fysioterapian tavoitteet. Lisäksi toiminnalla pyritään tukemaan avustettavan voimavaroja samanaikaisesti, kun avustajan työturvallisuus ja -hyvinvointi huomioidaan. Pyrimme win-win tilanteeseen, mikä on kaikkien osapuolten etu!
KIRJOITTAJA:
Virpi Fagerström
kouluttaja/ toimitusjohtaja
Ergomentor Oy
virpi.fagerstrom@ergomentor.fi,
www.ergomentor.fi