Lonkkamurtuma syntyy ikääntyneillä usein heikentyneen terveydentilan ja toimintakyvyn laskun seurauksena. Sillä on merkittävä vaikutus ikääntyneen elämään, sillä se mm. heikentää elämänlaatua ja kasvattaa ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. (Lonkkamurtuma 2017, Lahtinen ym. 2021.) Aiemman toimintakyvyn saavuttaminen vaatii tuekseen yksilölliset tekijät huomioivaa kokonaisvaltaista kuntoutusta.
Kuntoutuksella voidaan tukea ikääntyneen lonkkamurtumapotilaan osallisuutta (Storr ym. 2022) ja minäpystyvyyttä (Roberts ym. 2017) sekä vähentää murtuman aiheuttamia haavoittuvuuden tunteita (Beer ym. 2022). Sairaalajaksojen lyhentyessä (Lonkkamurtuma 2017) ja kuntoutuksen painopisteen siirtyessä kotiin, tarvitaan tietoa erilaisista kotikuntoutuksen muodoista. Moniammatillisella kotikuntoutuksella voidaan yksilöllisesti tukea ikääntyneen lonkkamurtumakuntoutujan paluuta arkeen ja omaan yhteisöönsä.
Kehittämistyön tuloksena syntyi lonkkamurtumakuntoutujien ortogeriatrisen kotikuntoutuksen kuvaus
Jyväskylän ammattikorkeakoulun monialaisen kuntoutuksen koulutusohjelmassa opiskellut fysioterapeutti Anna Saarinen kartoitti kevään 2023 aikana YAMK opinnäytetyössään ikääntyneiden lonkkamurtumakuntoutujien moniammatillisen kotikuntoutuksen sisältöä. Opinnäytetyö oli jatkoa organisaatiossa aiemmin käynnistetylle lonkkamurtumakuntoutuksen hoitopolkujen kehittämistyölle ja kuntoutuksen toiminnan uudistuksille.
Opinnäytetyössä kartoitettiin kotikuntoutuskeskuksen työntekijöiltä heidän työssään lonkkamurtumakuntoutujien parissa arvioimia ja ohjaamia kuntoutuksen osa-alueita. Lisäksi selvitettiin työntekijöiden näkemyksiä moniammatillisestä yhteistyöstä ja ammattien välisestä työnjaosta. Kotikuntoutuksen työntekijät pohtivat toiminnan kehittämistarpeita sekä kehittämisehdotuksia. Kehittämistyön tuloksena syntyi kuvaus lonkkamurtumakuntoutujien ortogeriatrisesta kotikuntoutuksen toimintamallista, jossa yhdistyvät ortopedisen kuntoutuksen osaaminen kokonaisvaltaiseen geriatriseen arviointiin ja kotikuntoutuksen arjesta lähteviin tavoitteisiin. Sitä voidaan jatkossa hyödyntää kyseisessä työyksikössä perehdyttämisen tukena sekä laajemminkin soveltaa lonkkamurtumapotilaiden moniammatillisessa kotikuntoutuksessa.
Moniammatillinen kuntoutus huomioi yksilöllisesti kuntoutuksen eri osa-alueet
Tutkimuksen kohteena olleen työyksikön työntekijät arvioivat ja ohjasivat kokonaisvaltaisesti ja moniammatillisesti ikääntyneitä lonkkamurtumakuntoutujia heidän arjessaan. Eri ammattilaisten välisen moniammatillisen yhteistyön nähtiin olevan olennainen osa kotikuntoutuksen toteuttamista. Moniammatillisen yhteistyön toteutustavat vaihtelivat yhdessä työskentelystä yhteisiin keskusteluihin ja konsultaatioihin. Kyseisessä työyksikössä lonkkamurtumapotilaiden kuntoutukseen osallistui fysio- ja toimintaterapeutteja, lähi- ja sairaanhoitajia sekä geriatri ja tarvittaessa myös kuntoutusohjaaja.
Ikääntyneiden lonkkamurtumakuntoutujien kotikuntoutuksessa huomiotiin kahdeksan osa-aluetta (Kuvio1). Osa tekijöistä oli perinteisiä lonkkamurtumakuntoutuksen elementtejä kuten turvallisen liikkumisen ohjaamista sekä aiemman fyysisen toimintakyvyn palautumiseen tähtäävää harjoittelua. Pyrkimyksenä oli myös hyvä kivun hallinta niin lääkkeellisin kuin lääkkeettömin keinoin. Lääketieteellinen hoito pohjautui kokonaisvaltaiseen ortogeriatriseen arviointiin. Tärkeässä osassa siinä on murtumien riskitekijöiden tunnistaminen ja uusien murtumien ennaltaehkäisy, sillä monilla lonkkamurtuman taustalta löytyy osteoporoosia.
Moniammatilliseen osastokuntoutukseen verrattuna kotikuntoutuksen työntekijöillä on pitkäkestoisemmat mahdollisuudet arvioida ja ohjata lonkkamurtumakuntoutujia kuntoutumista tukevan ravitsemuksen ja kotiympäristön turvallisuuden osalta. Kotikuntoutuksessa on mahdollista harjoitella turvallista toimimista kotiympäristössä ja päivittäisistä toiminnoista selviytymistä. Pidempi kestoisella kotikuntoutusjaksolla myös kuntoutujan psyykkisiä voimavaroja ja kuntoutumiseen liittyviä pelkoja ja toiveita voidaan arvioida ja pyrkiä tarjoamaan niihin tukea.
Ikääntyneet tarvitsevat myös sosiaalista tukea toipuakseen lonkkamurtumasta (Beer ym. 2022). Kotikuntoutuksessa kartoitetaan kuntoutujan sosiaalista verkostoa ja avuntarvetta ja ohjataan myös tarvittaessa kuntoutujan läheisiä osallistumaan kuntoutujan tukemiseen.
Lähteet:
Saarinen, A. 2023. Yhdessä takaisin arkeen. Lonkkamurtumakuntoutujien ortogeriatrisen kotikuntoutusmallin kehittäminen tutkimuksellisena kehittämistyönä. YAMK opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112732059
Beer, N., Riffat, A., Volkmer, B., Wyatt, D., Lambe, K. & Sheehan, K. 2022. Patient perspectives of recovery after hip fracture: a systematic review and qualitive synthesis. Disability and rehabilitation, 44, 21, 6194-6209. Viitattu 15.1.2023. Https://doi.org/10.1080/09638288.2021.1965228
Lonkkamurtuma. 2017. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Duodecim. Julkaistu 2006, päivitetty 16.10.2017. Viitattu 5.1.2023. www.käypähoito.fi
Roberts, J. L., Din, N. U., Williams, M., Hawkes, C. A., Charles, J. M., Hoare, Z., Morrison, V., Alexander, S., Lemmey, A., Sackley, C., Logan, P., Wilkinson, C., Rycroft-Malone, J., & Williams, N. H. 2017. Development of an evidence-based complex intervention for community rehabilitation of patients with hip fracture using realist review, survey, and focus groups. BMJ open, 7(10), e014362. Viitattu 26.11.2023. https://doi-org.ezproxy.jamk.fi:2443/10.1136/bmjopen-2016-014362
Sperring, C., Danford, N. & Greisberg, J. 2021. Rehabilitation after geriatric hip fractures. Julkaisussa geriatric hip fractures. A practical approach. Toim. N. Danford, J. Greisberg, C. Jobin, M. Rosenwasser & M. Walker. Switzerland: Springer Cham. E-kirjan luku 10.
Storr, B., Peiris, C.L. & Snowdon, D.A. 2022. Community Reintegration After Rehabilitation for Hip Fracture: A Systematic Review and Meta-analysis. Arch Phys Med Rehabil. 2022 Aug;103(8):1638-1650.e7. doi: 10.1016/j.apmr.2021.12.007. Epub 2021 Dec 31. PMID: 34973944. Viitattu 26.11.2023. https://doi.org/10.1016/j.apmr.2021.12.007
KIRJOITTAJA:
Anna Saarinen
Fysioterapeutti YAMK
VARHA (Varsinais-Suomen hyvinvointialue), Kotikuntoutuskeskus 1
anna.maria.saarinen@gmail.com