Avainsana: kuntoutus

Moniammatillisella ortogeriatrisella kotikuntoutuksella voidaan tarjota yksilöllistä tukea ikääntyneiden kuntoutumiseen lonkkamurtumasta

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 18 joulukuun, 2023
Ei kommentteja artikkeliin Moniammatillisella ortogeriatrisella kotikuntoutuksella voidaan tarjota yksilöllistä tukea ikääntyneiden kuntoutumiseen lonkkamurtumasta

Lonkkamurtumasta kuntoutuvan ikääntyneen ihmisen kotikuntoutuksessa huomioitavat tekijät (Saarinen 2023; muokattu Sperring, Danford & Greisberg 2021, 176).

Lonkkamurtuma syntyy ikääntyneillä usein heikentyneen terveydentilan ja toimintakyvyn laskun seurauksena. Sillä on merkittävä vaikutus ikääntyneen elämään, sillä se mm. heikentää elämänlaatua ja kasvattaa ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. (Lonkkamurtuma 2017, Lahtinen ym. 2021.) Aiemman toimintakyvyn saavuttaminen vaatii tuekseen yksilölliset tekijät huomioivaa kokonaisvaltaista kuntoutusta.

Kuntoutuksella voidaan tukea ikääntyneen lonkkamurtumapotilaan osallisuutta (Storr ym. 2022) ja minäpystyvyyttä (Roberts ym. 2017) sekä vähentää murtuman aiheuttamia haavoittuvuuden tunteita (Beer ym. 2022). Sairaalajaksojen lyhentyessä (Lonkkamurtuma 2017) ja kuntoutuksen painopisteen siirtyessä kotiin, tarvitaan tietoa erilaisista kotikuntoutuksen muodoista. Moniammatillisella kotikuntoutuksella voidaan yksilöllisesti tukea ikääntyneen lonkkamurtumakuntoutujan paluuta arkeen ja omaan yhteisöönsä.

Kehittämistyön tuloksena syntyi lonkkamurtumakuntoutujien ortogeriatrisen kotikuntoutuksen kuvaus

Jyväskylän ammattikorkeakoulun monialaisen kuntoutuksen koulutusohjelmassa opiskellut fysioterapeutti Anna Saarinen kartoitti kevään 2023 aikana YAMK opinnäytetyössään ikääntyneiden lonkkamurtumakuntoutujien moniammatillisen kotikuntoutuksen sisältöä. Opinnäytetyö oli jatkoa organisaatiossa aiemmin käynnistetylle lonkkamurtumakuntoutuksen hoitopolkujen kehittämistyölle ja kuntoutuksen toiminnan uudistuksille.

Opinnäytetyössä kartoitettiin kotikuntoutuskeskuksen työntekijöiltä heidän työssään lonkkamurtumakuntoutujien parissa arvioimia ja ohjaamia kuntoutuksen osa-alueita. Lisäksi selvitettiin työntekijöiden näkemyksiä moniammatillisestä yhteistyöstä ja ammattien välisestä työnjaosta. Kotikuntoutuksen työntekijät pohtivat toiminnan kehittämistarpeita sekä kehittämisehdotuksia. Kehittämistyön tuloksena syntyi kuvaus lonkkamurtumakuntoutujien ortogeriatrisesta kotikuntoutuksen toimintamallista, jossa yhdistyvät ortopedisen kuntoutuksen osaaminen kokonaisvaltaiseen geriatriseen arviointiin ja kotikuntoutuksen arjesta lähteviin tavoitteisiin. Sitä voidaan jatkossa hyödyntää kyseisessä työyksikössä perehdyttämisen tukena sekä laajemminkin soveltaa lonkkamurtumapotilaiden moniammatillisessa kotikuntoutuksessa.

Moniammatillinen kuntoutus huomioi yksilöllisesti kuntoutuksen eri osa-alueet

Tutkimuksen kohteena olleen työyksikön työntekijät arvioivat ja ohjasivat kokonaisvaltaisesti ja moniammatillisesti ikääntyneitä lonkkamurtumakuntoutujia heidän arjessaan. Eri ammattilaisten välisen moniammatillisen yhteistyön nähtiin olevan olennainen osa kotikuntoutuksen toteuttamista. Moniammatillisen yhteistyön toteutustavat vaihtelivat yhdessä työskentelystä yhteisiin keskusteluihin ja konsultaatioihin. Kyseisessä työyksikössä lonkkamurtumapotilaiden kuntoutukseen osallistui fysio- ja toimintaterapeutteja, lähi- ja sairaanhoitajia sekä geriatri ja tarvittaessa myös kuntoutusohjaaja.

Ikääntyneiden lonkkamurtumakuntoutujien kotikuntoutuksessa huomiotiin kahdeksan osa-aluetta (Kuvio1). Osa tekijöistä oli perinteisiä lonkkamurtumakuntoutuksen elementtejä kuten turvallisen liikkumisen ohjaamista sekä aiemman fyysisen toimintakyvyn palautumiseen tähtäävää harjoittelua. Pyrkimyksenä oli myös hyvä kivun hallinta niin lääkkeellisin kuin lääkkeettömin keinoin. Lääketieteellinen hoito pohjautui kokonaisvaltaiseen ortogeriatriseen arviointiin. Tärkeässä osassa siinä on murtumien riskitekijöiden tunnistaminen ja uusien murtumien ennaltaehkäisy, sillä monilla lonkkamurtuman taustalta löytyy osteoporoosia.

Moniammatilliseen osastokuntoutukseen verrattuna kotikuntoutuksen työntekijöillä on pitkäkestoisemmat mahdollisuudet arvioida ja ohjata lonkkamurtumakuntoutujia kuntoutumista tukevan ravitsemuksen ja kotiympäristön turvallisuuden osalta. Kotikuntoutuksessa on mahdollista harjoitella turvallista toimimista kotiympäristössä ja päivittäisistä toiminnoista selviytymistä. Pidempi kestoisella kotikuntoutusjaksolla myös kuntoutujan psyykkisiä voimavaroja ja kuntoutumiseen liittyviä pelkoja ja toiveita voidaan arvioida ja pyrkiä tarjoamaan niihin tukea.

Ikääntyneet tarvitsevat myös sosiaalista tukea toipuakseen lonkkamurtumasta (Beer ym. 2022). Kotikuntoutuksessa kartoitetaan kuntoutujan sosiaalista verkostoa ja avuntarvetta ja ohjataan myös tarvittaessa kuntoutujan läheisiä osallistumaan kuntoutujan tukemiseen.

Lähteet:

Saarinen, A. 2023. Yhdessä takaisin arkeen. Lonkkamurtumakuntoutujien ortogeriatrisen kotikuntoutusmallin kehittäminen tutkimuksellisena kehittämistyönä. YAMK opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112732059

Beer, N., Riffat, A., Volkmer, B., Wyatt, D., Lambe, K. & Sheehan, K. 2022. Patient perspectives of recovery after hip fracture: a systematic review and qualitive synthesis. Disability and rehabilitation, 44, 21, 6194-6209. Viitattu 15.1.2023. Https://doi.org/10.1080/09638288.2021.1965228

Lonkkamurtuma. 2017. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Duodecim. Julkaistu 2006, päivitetty 16.10.2017. Viitattu 5.1.2023. www.käypähoito.fi

Roberts, J. L., Din, N. U., Williams, M., Hawkes, C. A., Charles, J. M., Hoare, Z., Morrison, V., Alexander, S., Lemmey, A., Sackley, C., Logan, P., Wilkinson, C., Rycroft-Malone, J., & Williams, N. H. 2017. Development of an evidence-based complex intervention for community rehabilitation of patients with hip fracture using realist review, survey, and focus groups. BMJ open, 7(10), e014362. Viitattu 26.11.2023. https://doi-org.ezproxy.jamk.fi:2443/10.1136/bmjopen-2016-014362

Sperring, C., Danford, N. & Greisberg, J. 2021. Rehabilitation after geriatric hip fractures. Julkaisussa geriatric hip fractures. A practical approach. Toim. N. Danford, J. Greisberg, C. Jobin, M. Rosenwasser & M. Walker. Switzerland: Springer Cham. E-kirjan luku 10.

Storr, B., Peiris, C.L. & Snowdon, D.A. 2022. Community Reintegration After Rehabilitation for Hip Fracture: A Systematic Review and Meta-analysis. Arch Phys Med Rehabil. 2022 Aug;103(8):1638-1650.e7. doi: 10.1016/j.apmr.2021.12.007. Epub 2021 Dec 31. PMID: 34973944. Viitattu 26.11.2023. https://doi.org/10.1016/j.apmr.2021.12.007

KIRJOITTAJA:

Anna Saarinen

Fysioterapeutti YAMK

VARHA (Varsinais-Suomen hyvinvointialue), Kotikuntoutuskeskus 1

anna.maria.saarinen@gmail.com

Avainsanat kuntoutus

Moniammatillisuus

Ikääntyneiden palveluissa moniammatillisella yhteistyöllä on tärkeä rooli

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 10 joulukuun, 2023
Ei kommentteja artikkeliin Ikääntyneiden palveluissa moniammatillisella yhteistyöllä on tärkeä rooli

Kuva. Moniammatillisen yhteistyön yhteistyömalli.

Iäkkään asiakkaan toimintakykyä tukiessa moniammatillinen yhteistyö asiakkaan verkostoon kuuluvien tahojen kanssa on keskeistä. Käypähoito-suosituksen (2016) mukaan ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä hoidon tavoitteena on asiakkaan hyvä elämänlaatu sekä omannäköinen elämä. Hyvä hoito perustuu asiakkaan toimintakykyyn ja sen arviointiin ja tukemiseen. Ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä työskentelee eri alojen ammattilaisia, jotka luovat yhteisen käsityksen asiakkaan tilanteista, tarpeista ja tavoitteista. Toimintakykyä edistävän hoidon pohjana toimii asiakkaan voimavarojen tunnistaminen ja tukeminen. Mönkkösen ym. (2019, 17) mukaan sujuva moniammatillinen yhteistyö on edellytyksenä turvalliselle ja toimivalle palvelulle. Moniammatillinen yhteistyö voi toteutua joko organisaatioiden sisäisen tai ulkoisen yhteistyön muotoina tai esimerkiksi verkostojen yhteistoimintana.

Henkilökunnan on tärkeää mahdollistaa iäkkäiden asiakkaiden osallistumista erilaisiin aktiviteetteihin voimavarojen mukaisesti. Ikäihmisille tarvitaan oikea-aikaisia kuntoutuspalveluita. Kuntoutushenkilöstön osaamista tarvitaan asiakkaiden toimintakyvyn edistämisessä ja ylläpitämisessä sekä lisäksi ikääntyneiden palveluissa toimivan henkilökunnan tukemisessa. Kuntouttavasta toiminnasta tarvitaan lisäkoulutusta ikääntyneiden parissa työskentelevälle henkilökunnalle. (STM 2020, 56, 57.)

Toimiva tiedonkulku on tärkeää

Keväällä 2023 kehitettiin yhteistyötä osana YAMK:n opinnäytetyötä ”Moniammatillisen yhteistyön toimintamalli asiakaslähtöisen hoidon tueksi ikääntyneiden hoivapalveluissa”. Kehittämistyössä selvitettiin kahdessa yksityisessä yrityksessä työskentelevän hoitohenkilökunnan sekä fysioterapeuttien näkemyksiä moniammatillisesta yhteistyöstä ympärivuorokautisen hoidon yksikössä. Kehittämistyön tavoitteena oli selkeyttää yhteistyön käytäntöjä. Kehittämistyössä koottiin henkilökunnan näkemysten pohjalta toimintamalli moniammatilliselle yhteistyölle. Malliin nostettiin yhteistyöhön liittyviä tärkeitä näkökulmia. (Heimonen 2023.)

Moniammatillisessa yhteistyössä tärkeiksi tekijöiksi havaittiin kehittämistyössä yhteinen keskustelu toimijoiden välillä ja tiedonkulku. Kuntoutuksen keinot ja asiakkaan arjen sujuminen ovat tärkeitä tietoja, jotta voidaan toimia asiakaslähtöisesti. Yhteisten, asiakkaiden toimintakykyyn liittyvien tavoitteiden tulee olla kaikkien toimijoiden tiedossa. Toimivalla yhteistyöllä voidaan parantaa sekä hoidon laatua että tukea paremmin asiakkaiden toimintakykyä. Yhteinen toimintamalli tuo selkeyttä moniammatillisen yhteistyön prosessiin ja käytänteisiin. Työntekijöitä tulee organisaatioissa opastaa mallin käyttöön vähitellen. Tulevaisuudessa yhteistyö tiivistyy organisaatioiden välillä sekä palveluiden rajapinnassa. Tämän takia moniammatillista yhteistyötä on tärkeää kehittää.

Lähteet:

Heimonen, E. 2023. Moniammatillisen yhteistyön toimintamalli asiakaslähtöisen hoidon tueksi ikääntyneiden hoivapalveluihin. YAMK-opinnäytetyö, LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan palvelumuotoilu. Lahti. Viitattu 4.6.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116790

Käypähoito. 2016. Hyvä ympärivuorokautinen hoito. Viitattu 4.6.2023. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/nix01676

Mönkkönen, K., Kekoni, T. & Pehkonen, A. 2019. Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus Oy.

STM. 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelun laadun parantamiseksi 2020–2023. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu. Viitattu 4.6.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162455/STM_2020_29_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y

KIRJOITTAJA:

Eveliina Forsberg os. Heimonen

Fysioterapeutti YAMK, geriatrisen kuntoutuksen erityisosaaja

https://www.linkedin.com/in/eveliina-forsberg/

eveliina.hei@elisanet.fi

Avainsanat eveliina forsberg os. heimonen, kuntoutus, moniammatillisuus, toimintamalli, ympärivuorokautinen hoito

Omaishoito

Lyhytaikaishoidossa voidaan tukea omaishoitajaperheen arkea ja toimintakykyä

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 21 lokakuun, 2023
Ei kommentteja artikkeliin Lyhytaikaishoidossa voidaan tukea omaishoitajaperheen arkea ja toimintakykyä

Kuva. Kuntouttavan lyhytaikaishoidon vakioitu toimintamalli.

STM:n antaman laatusuosituksen kärkeen on nostettu laadukkaiden ja vaikuttavien palvelujen kehittäminen ikäystävällisessä yhteiskunnassa. Laurean sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK opiskelijat Kirsi Lehtonen-Pulli ja Katja Kangaslehto selvittivät Keusoten lyhytaikaishoidon nykytilaa, sekä omaishoitajien että henkilöstön näkökulmasta. Yhteistyössä kootun aineiston pohjalta kehitettiin ehdotus Keusoten kuntouttavan lyhytaikaishoidon vakioiduksi toimintamalliksi. Tutustu opinnäytetyöhön: Kuntouttavan lyhytaikaishoidon vakioitu toimintamalli omaishoidettavan toimintakyvyn tukemiseksi Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymässä.

Tietoa, tukea ja toimenpiteitä

Suomessa oli vuonna 2021 yli 50 000 omaishoitajaa ja noin 51 600 omaishoidettavaa. Omaishoitajat kaipaavat tukea, neuvontaa sekä ohjausta sitoutuneessa ja arvokkaassa tehtävässään. Lyhytaikaishoito on monelle omaishoitajalle merkityksellinen tukipalvelu, joka mahdollistaa omasta terveydestä huolehtimiseen, levon ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen.

Omaishoitajat haluavat tietää miten toimintakykyä arvioidaan, seurataan ja tuetaan lyhytaikaishoidon jaksolla. Omaishoitajat osallistuvat mielellään lyhytaikaishoidon tavoitteiden ja kuntoutumissuunnitelman laatimiseen. Läheiset ovat usein parhaita asiantuntijoita kertomaan arjen toimintojen sujuvuudesta, mahdollisista haasteista ja kotona pärjäämisen tuen tarpeesta.

Vaikuttavat ja laadukkaat palvelut syntyvät yhteistyössä

Lyhytaikaishoidon henkilöstön kanssa yhteistyössä kehitetyn ja omaishoitajien arvokkaan näkökulman huomioiva kuntouttavan lyhytaikaishoidon vakioitu toimintamalli on kokonaisuudessaan visualisoitu yhteen kuvaan.

Vakioidun toimintamallin johtotähtenä nähdään ikäihmisen toimintakykyinen ja merkityksellinen arki. Vakioidut toimintatavat ohjaavat henkilöstöä ikäihmisen toimintakykyä edistävän työtavan osalta lyhytaikaishoidon jaksoa ennen, sen aikana ja jakson jälkeen.

Ammattilaisten osaaminen korostuu ikäihmisen toimintakyvyn arvioinnissa ja etenkin siinä tapahtuvien muutosten seurannassa. Kuntouttavien toimintojen on oltava motivoivia, merkityksellisiä ja ikäihmisen omannäköiseen arkeen sopivia. Hyvä tiedonkulku lisää omaishoitajan ja hoidettavan ikäihmisen osallisuuden tunnetta lyhytaikaishoidon jakson suhteen. Viestintä vaikuttaa asiakaskokemukseen, sitouttaa yhteisiin tavoitteisiin ja varmistaa koko asiakasprosessin sujuvuuden.

Toimintamalli edellyttää jatkuvaa arviointia ja kehittämistä, jotta se säilyy aktiivisena, tukee palvelun tasalaatuisuutta ja palvelee mahdollisimman konkreettisesti arjessa. Kehitetty toimintamalli on sovellettavissa ja hyödynnettävissä laajemminkin vastaavanlaisissa palveluissa.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (ent.Keusote) lyhytaikaishoidossa päästiin viemään toimintamalli käytäntöön alkuvuodesta 2023 vahvassa ja osallistavassa yhteistyöprojektissa henkilöstön kanssa. Toimintamallin käytäntöön vieminen onkin ehdottomasti tärkeää tehdä yhdessä henkilöstön kanssa ja samalla varmistetaan vastuuhenkilöt toimenpiteille ja prosessin eri kohtiin.

KIRJOITTAJA: