Avustettaessa iäkästä ympärivuorokautisessa yksikössä asuvaa henkilöä on toimivalla vuorovaikutuksella ja kunnioittavalla kohtaamisella merkittävä rooli avustustilanteen sujumisen kannalta. Olemalla aidosti läsnä avustustilanteissa annamme signaalin, että olen tässä sinua varten ja yhdessä me onnistumme.
Tämä blogiteksti tarkastelee kinestetiikan® toimintamallin käytön vaikutuksia fysioterapeutin ja moniammatillisen tiimin työhön ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisen laatuyksikössä.
Mitä kinestetiikka sitten on? Kinestetiikka on voimavaralähtöinen toimintamalli, jota käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä (Hantikainen 2018: 15). Se perustuu ihmisen luonnollisten liikemallien ja aistitoimintojen ymmärtämiseen sekä avustettavan kunnioittavaan kohtaamiseen. Usein kuulee kinestetiikasta puhuttaessa, että se on sitä siirtämistä. Kinestetiikka ei kuitenkaan ole mikään siirtomenetelmä, vaan sen avulla avustajat, niin ammattilaiset kuin läheisetkin, kuten omaishoitajat oppivat kiinnittämään huomiota
- toimivaan vuorovaikutukseen
- ihmisen luonnolliseen tapaan liikkua
- aistien käyttöön
- näiden kaikkien merkitykseen tuettaessa avustettavaa (Hantikainen 2018: 16).
Kinestetiikassa keskitytään avustettavan jäljellä oleviin voimavaroihin, ei siihen mikä ei enää toimi tai mitä hän ei enää pysty tekemään (Hantikainen 2018: 16). Kinestetiikassa avustamista lähestytään positiivisella asenteella etsien yhdessä avustettavan kanssa keinot, joita voidaan hyödyntää liikkumisessa.
Koulutus ja moniammatillisuus
Kinestetiikkakoulutuksessa yksi tärkeimmistä tavoitteista on saada kurssilaiset ymmärtämään oman liikkumisen ja vuorovaikutuksen vaikutus avustettavaan (Fringer, Huth & Hantikainen 2014: 758). Avustustilanteessa avustajan liike antaa avustettavalle tietoa halutun liikkeen suunnasta ja laajuudesta. Kinestetiikkakoulutusten tavoitteeksi asetettiin jo heti alussa avustajien vuorovaikutus- ja avustustaitojen kehittäminen sisältäen avustettavien voimavarojen tukeminen (Hantikainen & Lappalainen 2021). Kinestetiikka koulutusten myötä hoitajien tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat vähentyneet ja avustajat ovat oppineet tapoja edistää avustettavan omien voimavarojen käyttöä (Eklund & Riipinen 2017: 2).
Moniammatillinen yhteistyö ei ole käsitteenä yksiselitteinen, itseasiassa se on hyvin epämääräinen käsite. Englannin kielessä moniammatillisuudesta käytetään termejä kuten, multidisciplinary ja interdisciplinary. Nykymäärityksen mukaista yhteistyötä tarkoitetaan termeillä interprofessional ja trans- tai crossprofessional, jotka tarkoittavat pidemmälle edennyttä yhteistyötä. (Kontio 2010: 8.) Yleisen käsityksen mukaan moniammatillinen yhteistyö on eri asiantuntijoiden tekemää työtä asiakkaan hyväksi. Jokainen ammattiryhmä lähestyy asiakkaan asiaa omasta erikoisalastaan käsin tuoden yhteiseen päätöksentekoon oman näkemyksensä. Moniammatillisen tiimin etu on se, että heillä on osaamista monelta eri terveyden- ja sosiaalihuollon alueelta. Tällöin asiakas tulee kuulluksi ja saa oikeanlaista apua paremmin kuin pelkästään esimerkiksi lääkärin vastaanotolla. (Tracy ym. 2013: 150.)
Kosketuksen ja aidon läsnäolon merkitys
Kosketus luo turvallisuutta, rauhoittaa, kohottaa itsetuntoa, vahvistaa luottamusta ja positiivisia tunteita lisäten näin psyykkistä hyvinvointia (Lappalainen 2018: 42). Käytännössä asukkaat ovat kokenee kinestetiikan käytön positiivisena. Rauhaton asukas rauhoittuu, kun hoitaja istuu hänen viereensä ja koskettaa häntä laajalla rauhoittavalla otteella olkavarteen tai reiteen ja vain on läsnä. Vuorovaikutteisessa koskettamisessa avustajan ja avustettavan välille syntyy yhteys. Kun koskettaminen tehdään laajalla otteella pehmeästi, koetaan se miellyttävänä (Lappalainen 2018: 49).
Eräs kohtaaminen on jäänyt hyvin mieleeni. Menin illalla avustamaan syvästi muistisairasta asukasta iltapesuissa ja yöpuvun vaihtamisessa. Kävelimme hänen huoneessaan olevaan vessaan ja laskimme yhteistuumin hänen housunsa alas ja hän istuutui wc-istuimelle. Hänen siinä istuessa käännyin ympäri ja hain yöpuvun huoneen puolelta. Kun palasin vessaan, seisoi hän hermostuneena ja hämmentyneenä housut nilkoissa ja esti minua fyysisesti koskemasta itseensä huitomalla minua kohti. Hetken ihmettelin ja yritin saada hänet istumaan takaisin wc-istuimelle, että saisin nostettua housut ylös tai otettua ne pois, koska pelkäsin hänen kaatuvan siinä levottomasti liikehtiessään.
Lähestyessäni häntä rauhallisesti samalla rauhoittavalla äänensävyllä selittäen asiaa, tarttui hän napakasti ranteestani ja alkoi töniä minua kauemmas. Kerroin hänelle määrätietoisesti, että minua sattuu. Hetken minua katseellaan mittailtuaan hän irrotti otteensa. Peräännyin hänen vuoteensa luokse ja istuin alas. Pyysin häntä tulemaan viereeni istumaan, jotta voisimme jatkaa yöpuvun vaihtamista.
Asukas kuitenkin jatkoi huoneessa vaeltamista edelleen housut nilkoissa. Toivoin hartaasti, ettei hän kompastuisi ja kaatuisi. Jonkin ajan kuluttua hän tuli sängyn päädyn viereen seisomaan katseellaan minua mittaillen. Hetken toisiamme katseltuamme sanoin hänelle hiljaisella äänellä, että tulisitko viereeni istumaan, jotta saisimme vaihdettua yöpaidan päälle. Hän kumartui minua kohti ja tiedusteli hiljaisella äänellä mitä sanoin. Toistettuani pyyntöni hän tuli vireeni istumaan. Kysyttyäni häneltä, saisinko auttaa häntä vaihtamaan yöpaidan päälle, kuiskasi hän minulle, että saat auttaa. Vaihdoimme yöpuvun yhdessä, jonka jälkeen peittelin hänet vuoteeseen, ja hän nukahti saman tien ja ehti juuri ja juuri toivottaan minulle hyvää yötä.
Tämä kohtaaminen olisi voinut mennä täysin toisin, jos en olisi pysynyt rauhallisena. Tässä esimerkissä täydellinen läsnäolo, asukkaan kuuleminen ja ajan antaminen hänelle auttoivat meitä pääsemään onnistuneeseen lopputulokseen.
Kinestetiikan käyttö on muuttanut työskentelyä
Mitä kinestetiikka on tuonut kirjoittajalle lisää fysioterapeutin työhön muistisairaiden ikääntyneiden parissa? Kinestetiikka on vienyt kiireen pois terapia- ja avustustilanteista. Keskittyminen on vuorovaikutuksessa ja läsnäolossa. Vuoropuhelu avustettavan kanssa on lisääntynyt ja teemme asioita yhdessä. Vuoropuhelussa sanat jäävät välillä taka-alalle ja kommunikoimme kosketuksella ja ilmeillä.
Fysioterapeutit ovat jo peruskoulutuksessaan tottuneet koskettamaan avustettavaa, mutta kinestetiikan myötä kehollinen vuorovaikutus on tullut entistä tärkeämmäksi. Kirjoittaja on lähellä avustettavaa ja antaa oman kehon kautta vinkkejä avustettavalle, siitä mihin suuntaan olemme menossa. Myös ajan antaminen avustettavalle on lisääntynyt. Asiat tehdään rauhallisesti avustettavan tahdissa.
Moniammatillisesti kinestetiikan toimintamallin käyttö on lisännyt yhteistyötä ja yhteistä pohdintaa avustettavien voimavaroista ja niiden hyödyntämisestä hoitotyössä. Keskustelu ammattilaisten välillä on lisääntynyt, kun pohditaan yhdessä avustettavan kanssa, miten hän haluaa tulla avustetuksi ja missä asioissa hän kokee tarvitsevansa apua. Kinestetiikan käyttö on myös lisännyt moniammatillisen tiimin luovuutta, ja kokeilun halua ja uskallusta miettiä asioita ja ratkaisuja luovasti. Uskallan jopa sanoa, että kinestetiikka on lisännyt työhyvinvointia ja tuonut moniammatilliseen tiimiimme iloa ja naurua.
Kinestetiikkaan ja sen mukanaan tuomaan luovuuteen sopii mietelause: ”Se, joka tahtoo keksii keinot, se joka ei, keksii selitykset”.
Lähteet
Eklund, Eeva & Riipinen, Essi 2017. Kinestetiikan® hyödyntäminen hoitotyössä. Opinnäytetyö. Tampere: Tampereen Ammattikorkeakoulu. Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma.
Fringer, André & Huth, Martina & Hantikainen, Virpi 2014. Nurses’ experiences with the implementation of the Kinaesthetics movement competence training into elderly nursing care: a qualitative focus group study. Scand J Caring Sci 28 (4). 757-766.
Hantikainen, Virpi 2018. Kinestetiikka voimavaralähtöisenä toimintamallina – pienikin voimavara on mahdollisuus. Teoksessa Hantikainen, Virpi (toim.). Kinestetiikka -toimintamalli voimavarojen ylläpitämiseen liikkeen avulla. PS-kustannus. Jyväskylä. 15-30.
Hantikainen, Virpi & Lappalainen, Raimo 2021. Kinestetiikan oppimateriaali. 5. painos. Suomen Kinestetiikkayhdistys ry.
Kontio, Mari 2010. Moniammatillinen yhteistyö. http://oulu.ouka.fi/seutu/tukeva/Moniammatillinen-julkaisu.pdf
Lappalainen, Raimo 2018. Aidosti vuorovaikutteinen koskettaminen. Teoksessa Hantikainen, Virpi (toim.). Kinestetiikka -toimintamalli voimavarojen ylläpitämiseen liikkeen avulla. PS-kustannus. Jyväskylä. 41-55.
Tracy, C. Shawn & Bell, Stephanie & Nickell, Leslie A. & Charles, Jocelyn & Upshur, Ross E.G 2013. The IMPACT clinic: innovative model of interprofessional primary care for elderly patients with complex health care needs. Canadian Family Physician, 59 (3). 148-155.
KIRJOITTAJA
Tuija Saastamoinen
Fysioterapeutti ja vanhustyön (YAMK) -opiskelija Metropolia Ammattikorkeakoulussa.
Työpaikka Helsingin kaupunki, Myllypuron seniorikeskus
saattui@gmail.com
